Ympäristötekijöiden tarkistuslistat käytännössä

Tässä linkki esitykseen!

Jatkoa tehtävälle 2.

Miten työkaluun tutustuminen ja sen soveltaminen yritykseen sujui?

Tehtävänämme oli soveltaa resurssitehokkuuteen liittyvää työkalua valitsemaamme yritykseen. Valitsimme paikallisen leipomoyrityksen nimeltä Elonen. Toiselta kurssilta tuttu Elonen oli helppo valinta, jo olemassa olevan tiedon takia. 

Tutustuimme hieman Elosen toimintaperiaatteisiin ja teimme testin mahdollisimman tarkasti.

Tarkastuslistan soveltaminen vain hieman tuttuun yritykseen oli melko vaikea tehtävä. Moni asia mitä tarkastuslistassa kysyttiin, oli yrityksen sisäistä tietoa, mitä ei organisaation ulkopuolelle vuodeta. Tarkastuslista on todella moniulotteinen.  Jos työkalun haluaisi sisäistää kunnolla, pitäisi olla todella perillä yrityksen ympäristö asioista sekä yleisistä periaatteista.  

Mitkä ovat työkalun vahvuudet ja heikkoudet?

Tarkistuslistojen avulla pystytään perehtymään yhteen asiaan kerrallaan ja näin on helpompi käsitellä konkreettisesti kaikkia seikkoja, jotka vaikuttavat yrityksen ympäristötoimintaan. Jokaisen tarkistuslistan alussa oleva johdanto myös hieman avaa listan sisältöä ja helpottaa kysymysten ymmärtämistä. Yrityksestä riippuen toki jotkin seikat tai kohdat listoissa saattavat olla tarpeettomia tai epäolennaisia, mutta yleisesti tarkistuslistoja voidaan soveltaa lähes kaikkiin yrityksiin. Vahvuuksia ovat siis ehdottomasti listojen laajuus ja se, että kysymykset ovat melko yksityiskohtaisia, jolloin vaaraa väärinkäsityksille tai sekaannuksille ei tule. Yksityiskohtaiset kysymykset mahdollistavat myös järjestelmällisen perehtymisen yrityksen ympäristötoimintaan, ja kun suuret kokonaisuudet on jaettu pieniksi osiksi, on toiminnan arvioiminen helpompaa. Hyvä puoli työkalussa on myös se, että kun yrityksen toiminnan ympäristövaikutuksia kartoitetaan, lisää se automaattisesti toimijoiden tietoisuutta näistä vaikutuksista.

Tarkistuslistojen heikkoutena voidaan pitää ensinnäkin sitä, että niiden käyttäminen vaikuttaa hyvin työläältä. Kuudentoista listan läpikäyminen saattaa tuntua mahdottomalta, mikäli riittäviä resursseja ei löydy ja kovin yksityiskohtaisiin kysymyksiin vastaaminen on turhauttavaa varsinkin jos kaikki kysymykset eivät kohtaa yrityksen toimialaa. Hyvä puoli kuitenkin on, että listojen läpikäymisen jälkeen voidaan koota lomake, jossa keskitytään juuri niihin seikkoihin, joihin on tarvetta panostaa. Yhteenvetolomakkeen tarkat aikataulunmääritykset ja päivämäärät myös lisäävät koko toiminnan uskottavuutta ja mielekkyyttä, sillä ne patistavat yritystä oikeasti ryhtymään tuumasta toimeen.

Monipuolisten listojen avulla päästään kuitenkin todennäköisesti hyvään lopputulokseen ja on yrityksestä kiinni, millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään. Listat tarjoavat hyvän pohjan tilanteen kartoitukselle ja suunnitelmien tekemiselle ja ne saattavat myös herättää mielenkiintoista pohdiskelua ja keskustelua yrityksen sisällä.

Työkalun soveltuvuus 

Tarkistuslistat ympäristönäkökohtien tunnistamiseen soveltuu työkaluna pienten ja keskisuurten yritysten riskienhallinnan kartoittamiseen. Yritykset, joiden toiminnan luonne tuottaa todennäköisesti ympäristölle riskejä kuten energiateollisuus tai öljynjalostukseen liittyvät yritykset. Yritykset joiden toiminta sijaitsee logistisesti yhteiskunnalle tärkeiden ympäristöalueiden lähellä, kuten pohjavesialueiden tai vesistöjen lähistöllä. Myös esimerkiksi yrityspuistoissa sijaitsevien yritysten on perusteltua käyttää tarkistuslistaa jotta muiden samalla alueilla toimivien yritysten liiketoiminta ei vaarantuisi. Tästä voi esimerkiksi korvausvelvollisuudellisesta näkökulmasta olla yritykselle huomattavaa taloudellista haittaa. Myös esimerkiksi metalliteollisuudessa toimivien yritysten kuten Sten Oy toiminnan kartoittamiseen tarkistuslista soveltuu hyvin. Työkaluterästen lämpökäsittely vaatii yritykseltä perusteellista riskienhallintaa siihen liittyvien tuotannollisten ja vaatimusten johdosta. 

Työkalun toimivuus ja ymmärrettävyys

Tarkistuslistat ympäristönäkökohtien tunnistamiseen -työkalun keskeisiä tavoitteita on auttaa yrityksiä saamaan niiden sidosryhmille myönteinen kuva toiminnastaan, turvata yrityksen toimintaa tulevaisuudessa ja tietysti auttaa yritystä tunnistamaan oman liiketoiminnan ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset. Tavoitteet huomioon ottaen työkalu on mielestämme toimiva ja määriteltyihin päämääriin voidaan todennäköisesti päästä jos työkalua käytetään systemaattisesti niin kuin on tarkoitettu.

Työkalu on ominaisuuksiltaan hyvin monipuolinen ja ensisilmäyksellä se vaikutti mielestämme jopa monimutkaiselta. Kuitenkin, kun tutustuimme tarkasti tarkistuslistojen ja työkalun käyttöohjeisiin kokonaisuudessaan, totesimme että työkalu onkin melko yksinkertainen ja hyvin ymmärrettävä. Vaikka työkalussa on paljon ominaisuuksia, on työkalun käyttö yrityksessä todennäköisesti sujuvaa ohjeiden selkeyden johdosta.

Tarkistuslistojen monipuolinen sisältö edistää mielestämme työkalun toimivuutta ja työkalun tavoitteet hyvin mahdollisesti toteutuvat tarkistettavien seikkojen moninaisuuden ja kokonaisvaltaisuuden vuoksi. Oikein ja kokonaisuudessaan käytettynä yritys saa arvokasta tietoa ympäristövaikutuksistaan ja tunnistaa näkökohtia sen parantamiseen.

Pitäisikö työkalua kehittää edelleen? Miten?

Tarkistuslistat on todella kattava resurssienhallintaan käytettävä työkalu, joten sitä on todella vaikea enää kehittää. Se kattaa kaikki ympäristöön ja yrityksen resursseihin vaikuttavat tekijät yrityksen sisällä ja sitä voi soveltaa varmasti kaikkiin pk-yrityksiin. 

Mielestämme työkalua voisi kuitenkin tuotteistaa paremmin eri yritysten tarpeet huomioon ottaen. Tarkistuslistoista voisi tehdä tuotteistamalla yksinkertaisempia, selkeämpiä ja helppokäyttöisempiä pk-yritysten käyttöön. Itse tarkistuslistassa ei ole hirvittävästi kehitettävää, mutta sen markkinointia voisi tehostaa. Pk-yritykset ovat varmasti kiinnostuneita helppokäyttöisestä ja halvasta tavasta parantaa resurssitehokkuuttaan.

Tutkiva tehtävä 2: Resurssiviisaustyökalut

Ryhmämme uusin jäsen Riku.

Tarkistuslistat ympäristönäkökohtien tunnistamiseen (Valonia)

Tarkistuslistat ympäristönäkökohtien tunnistamiseen ovat apukeino yrityksen ympäristöasioiden käsittelytapojen hallintaan ja kartoitukseen. Jotta parannustoimenpiteet voitaisiin kohdistaa oikein, toiminnan ympäristövaikutukset pitää ensin tunnistaa ja arvioida niiden merkittävyys arvioida.

Ympäristönäkökohdilla tarkistuslistojen yhteydessä tarkoitetaan erilaisia seikkoja yrityksen toiminnassa, joista voi aiheutua ympäristövaikutuksia.

Yrityksien pitäisi kartoittaa ja hallita ympäristöasioitaan. Kun riskit on kartoitettu, energian- ja materiaalien käyttökohteet havaittu ja toiminta kokonaisuudessaan oikealla tavalla ympäristö huomioon ottaen valjastettu, on koko yrityksen toiminta silloin tukevalla pohjalla.

Ympäristönäkökohtien tarkistuslistat sisältävät kysymyksiä, joihin vastataan sen mukaan, onko kysyttävä asia yrityksen toiminnassa kunnossa, vai pitäisikö sitä parantaa. Kaikki ei kunnossa-vastaukset kootaan yhteen lomakkeeksi, joka toimii myöhemmin yrityksen ympäristösuunnittelun pohjana.

Tarkistuslistoja on yhteensä 16 erilaista. Tarkistuslistojen arvioitavina kohteina ovat esimerkiksi ympäristölainsäädännön vaatimusten seuranta, henkilöstön ympäristöosaaminen ja toiminta ja tiedotus ympäristöonnettomuustilanteissa.

Käsiteltäväksi valituille ympäristönäkökohdille suunnitellaan ja päätetään tarpeelliset toimenpiteet ja niille aikataulu. Ympäristönäkökohtien tarkistustoiminnan pitäisi olla yrityksessä jatkuvaa ja tilanne tulisi päivittää ja arvioida säännöllisesti.

Yrittäjän opas kannattavaan ympäristötyöhön (Valonia)

Ympäristöystävällisyyden ollessa nouseva trendi on yritysten tärkeää panostaa ympäristöystävälliseen toimintaan.

Tämä opas tarjoaa konkreettiset ohjeet ja havainnollisen 13 askeleen mallin ympäristötyön aloittamiseen pk-yrityksessä. Jotta ympäristötyö saadaan alkuun onnistuneesti, yrityksen johdon tulee sitoutua tehtävään alusta loppuun. Oppaan tarkoituksena tuoda esille myös sitä, ettei ympäristötyö ole negatiivinen lisätaakka vaan loistava kilpailukeino ja tulee yleensä odotettua halvemmaksi.

Yrityksen täytyy tunnistaa ja ymmärtää siihen liittyvät ympäristönäkökohdat. Tämän jälkeen niiden merkittävyys on arvioitava ja sen kautta päätetään mitä näistä ympäristönäkökohdista halutaan työstää lisää. Yrityksen tulee myös tuntea ja sisäistää ympäristölainsäädäntö ja ympäristöpolitiikka. Tavoitteet on hyvä pitää mielessä koko prosessin ajan.  

Opas antaa pohjan yksinkertaiselle toimintasuunnitelmalle. Yrityksen sisäisen viestinnän pitää olla kunnossa, jotta yritys pystyy myös markkinoimaan ympäristöosaamista kilpailuetunaan. Työ ei katkea missään vaiheessa, vaan sitä on seurattava jatkuvasti jatkotoimien onnistumiseksi.

Opas vaikuttaa hyödylliseltä ja tehokkaalta, ja sen tarjoamat opit ja neuvot ovat käytännönläheisiä ja hyvin selitettyjä sekä perusteltuja.

 

Ekokompassin Ympäristövaikutusten arviointi –lomake (Ilmastoinfo)

Ympäristövaikutusten arviointilomake täytetään alkukartoituksen jälkeen. Sen avulla selvitetään toiminnan merkittävimmät ympäristönäkökohdat, arvioimalla eri toimintojen ja osa-alueiden merkittävyys ympäristölle sekä niihin vaikuttamismahdollisuudet.

Lomakkeessa tarkastellaan kuinka tärkeänä yritys pitää mm. kiinteistön lämmitystä, valaistusta, ilmastointia ja jätehuoltoa ja miten yritys voi vaikuttaa niihin. Lisäksi arvioidaan miten yritys käyttää resursseja muissa yrityksen toiminnan osa-alueissa. Lomakkeessa tuotannon suunnittelua tarkastellaan raaka-aineiden käytön, energiakulutuksen ja pakkauksien/varastoinnin näkökulmasta. Lomakkeella seurataan myös kemikaalien käyttöä ja sitä miten ne vaikuttavat luontoon. 

Lisäksi otetaan huomioon kuinka yritys voisi lisätä asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa ympäristötietoisuutta. Myös logistiikan, hankintojen ja hallinnon merkitystä ja vaikutusmahdollisuuksia tarkastellaan.

 

Kartoitusmenetelmä pk-yritysten resurssitehokkuuden kehittämiseen (Sykli)

Osa I

• Lomakkeelle kerätään kohdeorganisaation perustiedot, henkilöstön määrä, toimitilan koko, toiminnan kuvaus jne. 

• Ympäristöasiat yleisesti, mikä on yrityksen nykytilanne esim. onko ympäristö -tai laatujärjestelmää käytössä ja mitkä ovat organisaation mahdolliset valmiudet panostaa ympäristöasioihin, pyritään tunnistamaan mahdolliset säästökohteet ja riskit

• Jätteiden ja materiaalivirtojen hallinnan yleiskatsaus, pyritään tunnistamaan materiaaleihin liittyvät kustannukset ja niistä syntyvät jätteet ja niiden käsittely, mahdollisuus hyödyntää myös Motivan pikatestiä materiaalitehokkuudesta http://www.motiva.fi/materiaalitehokkuustesti

• Lomakkeella kysytään myös onko henkilöstön ideat otettu huomioon

• Osan I lopuksi tiedustellaan kehittämisajatuksia, lisäselvitystarpeita ja pyritään selvittämään mahdolliset jatkotoimenpiteet

• Osa I on yleiskatsaus yrityksen toimintaan jolla pyritään hahmottamaan missä mennään yllä olevien aiheiden osalta

Osa II

• Pyritään selvittämään materiaalien käytön tehokkuutta ja valmistusprosessia, miten näitä voitaisiin tehostaa. Keskitytään tuotekehityksen tilan kartoittamiseen

• Vaarallisten jätteiden käsittelyn tason kartoitus, mikä on henkilöstö osaaminen ja tietotaso. Miten organisaatiossa syntyvien vaarallisten jätteiden käsittely on toteutettu, onko esimerkiksi tarvittavat siirtoasiakirjat olemassa

• Jätehuollon kartoitus ja suunnitelma-työkalulla autetaan yrityksen jätehuollon dokumentointia ja voidaan luoda yritykselle jätehuoltosuunnitelma. Laki määrittää jätteen tuottajaa olemaan selvillä toiminnasta syntyvän jätteen määrästä, laadusta ja sen käsittelystä kiinteistöllä ja sen toimittamisesta kierrätykseen, hyötykäyttöön ja käsittelyyn.

• Jätejaetaulukossa on yksilöity eri jätetyypit joita toiminnasta mahdollisesti syntyy, ja miten kyseistä jätettä käsitellään. Mitä jäte sisältää, arvio määrästä, erilliskeräysvelvoite, vastuuhenkilö jne.

• Jätehuoltosuunnitelma osa 2-osassa pyritään toteuttamaan seurantaa ja selvittämään jätehuoltosuunnitelman toimeenpanon jälkeen suoritettavia toimenpiteitä. Esimerkiksi palaute työntekijöiltä ja asiakkailta.

• Osassa II mennään yksityiskohtaisempiin jätehuoltoon liittyviin organisaation sisäisiin prosesseihin, ja pyritään auttamaan tehokkaan jätehuollon toteuttamisessa. Materiaalien tehokasta käyttöä pyritään myös edesauttamaan.

Materiaalitehokkuustesti (Motiva)

Motivan sivuilta löytyvä materiaalitehokkuustesti on helppo ja yksinkertainen tapa arvioida oman yrityksen resurssitehokkuutta. Motiva kirjoittaa sivuillaan ” Kokemuksemme mukaan kaikista yrityksistä löytyy säästöpotentiaalia. Säästöpotentiaali voi olla suuruusluokkaa 1-6 % liikevaihdosta tai 5-20 % materiaalikustannuksista. Työkalu on tarkoitettu valmistavan PK-teollisuuden tuotannon kehittämisestä tai ympäristöasioista vastaaville.”

Testi on vain pintaraapaisu pk-yritysten resurssitehokkuuden maailmaan, mutta antaa osviittaa mihin osa-alueeseen tulevaisuudessa kannattaa panostaa. Ennen kun testi julkistaa tulokset, on annettava yrityksen liikevaihto sekä materiaalikustannukset. Niitä hyödyntäen kone laskee mahdollisen euromääräisen hyödyn yritykselle. Seuraavassa kolme pointtia mihin testi antaa vastauksen.

• Karkean arvion yrityksesi materiaalitehokkuuden tasosta
• Alustavan arvion materiaalitehokkuudella saavutettavasta euromääräisestä säästöpotentiaalista yrityksessäsi
• Ehdotuksia toimenpiteistä, joilla voit parantaa yrityksesi materiaalitehokkuutta

Testissä esitettävien kysymysten aiheet liittyvät mm.

• Materiaalisäästöihin

• Prosessin eri vaiheissa tapahtuviin säästöihin

•  Miten ongelmia käsitellään

•  Henkilöstöstä huolehtiminen (koulutus)

• Työntekijöiden parannusehdotukset

•  Sisäinen viestintä (miten se parantaa tehokkuutta ja uusia innovaatioita)

•  Kierrätyksen tehostaminen ja uusiokäyttö

•  Hävikki varastoinnissa (raaka-aineet)

• Mielenkiinnosta teimme testin yrityksellä jonka liikevaihto oli 2 miljoonaa euroa ja materiaalikustannukset 0.9 miljoonaa. Vastasimme kysymyksiin sattumanvaraisesti. Yrityksemme mahdollinen vuotuinen säästö oli yli 87 000. Tämä tietysti edellyttää sitä että panostetaan mahdollisiin ongelmakohtiin, mitkä ilmenivät testissä.

Tuntien ahertamisen jälkeen Riku pääsi jyvälle!